{"id":105,"date":"2013-12-28T13:17:10","date_gmt":"2013-12-28T11:17:10","guid":{"rendered":"http:\/\/www.balticwriterscouncil.info\/?page_id=105"},"modified":"2013-12-28T13:29:37","modified_gmt":"2013-12-28T11:29:37","slug":"jani-saxell","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.balticwriterscouncil.info\/?page_id=105","title":{"rendered":"Jani Saxell"},"content":{"rendered":"

Rauhan ja raudan meri<\/strong><\/h4>\n

\u201dIt\u00e4meri, rauhan meri\u201d, hehkutetaan 1970-luvun laulussa. Ent\u00e4 nyt, kun \u00f6ljysatamia ja sotalaivoja vihit\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, putkia suunnitellaan, pronssisoturin paikasta v\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n ja entiset it\u00e4blokin maat jyr\u00e4siv\u00e4t Euroviisuissa. Kirjailija-lehti seurasi It\u00e4meren kirjailijatapaamista 16.-19.5. Gotlannissa.
\nWisby Strandin lavalla seisoo mustassa villapaidassa ja samettihousuissa Andrei Bitov (s. 1937). Prosaisti ja runoilija tunnetaan l\u00e4nness\u00e4 erityisesti kokeellisesta, intertekstuaalisesta romaanista Pu\u0161kinin talo (suom. 1983, ilmestyi Neuvostoliitossa kokonaisena vasta 1989). Valkotukkainen, viiksek\u00e4s Bitov lausuu Aleksandr Pu\u0161kinin nuoruudenrunoja liettuanven\u00e4l\u00e4isen Vladimir Tarasovin jazz-rumpujen s\u00e4estyksell\u00e4. Sitten on Bitovin omien runojen saksantajan, Rosemarie Tietzen vuoro.
\nLavalle nousee kiirunalainen Rose-Marie Huuva v\u00e4rikk\u00e4\u00e4ss\u00e4 saamelaispuvussa. H\u00e4n muistelee kirpe\u00e4sti nelj\u00e4n nykysaamelaisen runoilijan yhteisantologian toimitusty\u00f6t\u00e4. Kustantaja halusi pit\u00e4\u00e4 julkistamistilaisuuden Nordiska Museetissa Tukholmassa. Huuva kielt\u00e4ytyi.
\n– Museossa on maailman suurin shamaanirumpujen kokoelma, samoin haudoista ry\u00f6stettyj\u00e4 saamelaisten p\u00e4\u00e4kalloja. Rotutieteist\u00e4 ja kallonmittauksesta innostuttiin Ruotsissa ennen natsi-Saksaa.
\nIt\u00e4meren kirjailijatapaamisen avajaiset jatkuvat liettualaisen Erika Drungyten esitt\u00e4mill\u00e4 kansanlauluilla. Ne olivat neuvostoaikana kiellettyj\u00e4.
\nKun teemana on kulttuurien kohtaaminen ja It\u00e4meren maiden yhteinen identiteetti, vaara on ilmeinen: korkealentoiset maljapuheet, yst\u00e4vyysfraseologian yliannostus. Siksi pitk\u00e4 kongressiviikonloppu yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 positiivisesti: keskusteluissa on s\u00e4rm\u00e4\u00e4 ja sis\u00e4lt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Kotisatamana Visby<\/strong>
\nGotlannin asukasluku kaksinkertaistuu loppukev\u00e4isin turismin palveluksessa olevien ja kes\u00e4asukkaiden my\u00f6t\u00e4. Toukokuun puoliv\u00e4liss\u00e4 Visby, \u201draunioiden ja ruusujen kaupunki\u201d on vasta her\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Muuttolinnut liihottavat keskiaikaisten muurien yli, valkeat ruusut ovat nupulla.
\nMukulakivikaduilla on tilaa yli sadalle kulttuurikummastelijalle, jotka ovat jakaantuneet kahtia: It\u00e4meren kirjailija- ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4keskuksen ja It\u00e4meren Kirjailijaneuvoston BWC:n j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n kirjailijatapaamiseen sek\u00e4 Euroopan Taiteilijaneuvoston ECA:n ja Pohjoismaiden kulttuurivaltiop\u00e4ivien kongressiin.
\nOhjelmaa on runonlausunnasta maaseuturetkiin, kulttuuripoliittisten julkilausumien hionnasta sananvapaus- ja naiskirjallisuusfoorumeihin. R\u00f6nsyj\u00e4 riitt\u00e4\u00e4. Useampi kokousdelegaatti ihmettelee viikonlopun aikana, kumpaan kongressiin oikein osallistuu ja mitk\u00e4 ovat j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t tahot. Kun kerron tekev\u00e4ni viikonlopusta lehtijuttua, teht\u00e4v\u00e4\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n mahdottomana.
\nIt\u00e4meren kirjailija- ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4keskuksen voimanainen Lena Pasternak myh\u00e4ilee poikkitaiteelliselle Visbyn hengelle, \u201dliikkuvalle luovuuden laivalle\u201d. H\u00e4n em\u00e4nn\u00f6i keltaista kulttuurikeskusta kukkulan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Talo on tuttu my\u00f6s monelle suomalaiselle.
\n– Tarjoamme ty\u00f6tiloja, j\u00e4rjest\u00e4mme runopajoja ja \u2013festivaaleja. Meill\u00e4 on k\u00e4ynyt 15 vuodessa 3200 kirjailijaa ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4\u00e4 40 maasta. Toimimme Unescon suojissa. J\u00e4rjest\u00f6jen ja yksil\u00f6iden v\u00e4linen goodwill on elint\u00e4rke\u00e4\u00e4,
\nPasternak maalailee.
\nKonstantin Simonovin henki
\nKirjailija Torsti Lehtinen oli mukana muotoilemassa Visbyn henke\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1992. Risteilij\u00e4 Konstantin Simonov kiersi It\u00e4merta kaksi viikkoa. V\u00e4lill\u00e4 pys\u00e4hdeltiin poimimassa uusia matkustajia. Risteilyll\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin perustaa Gotlantiin kirjailija- ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4keskus. It\u00e4meren kirjailijaneuvosto BWC otti sen hoteisiinsa.
\nKun joukko kirjailijoita suljetaan yhteen, sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n ja juotetaan hyvin, v\u00e4kisinkin alkaa tapahtua my\u00f6s henkil\u00f6kohtaisella tasolla. Lehtinen kertoo rakastuneensa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolmeen naiseen ja kahteen mieheen risteilyn aikana. Monet risteilyyn osallistuneet kokevat yh\u00e4 kuuluvansa samaan veljeskuntaan.
\n– Se oli rankka tunnekylpy ja tapaamisten virta. Ei mit\u00e4\u00e4n byrokraattista l\u00e4tin\u00e4\u00e4, vaan aitoja kohtaamisia. Tunnelma oli uskomaton: baltit eiv\u00e4t olleet en\u00e4\u00e4 neuvostokirjailijoita vaan omien, itsen\u00e4isten maidensa kansalaisia.
\nImperiumin raunioilla risteily ei merkinnyt pelkk\u00e4\u00e4 iloa ja auvoa. Matkalla ker\u00e4ttiin kirjoituspaperia Viroon ja maitopulveria pietarilaislapsille. Viron kirjailijaliiton WC:SS\u00c4 Postimees ja Eesti P\u00e4ev\u00e4leht saivat toimia vessapaperina.
\nLehtisen mukaan kielten v\u00e4lisess\u00e4 vaihtop\u00f6rssiss\u00e4 voi olla panoksena jopa maailmanrauha. Ajatus ei tunnu selityksen j\u00e4lkeen en\u00e4\u00e4 suuruudenhullulta.
\n– Vuonna 1994 olin Mustan- ja Aigeianmerten risteilyll\u00e4 yhdess\u00e4 kreikkalaisten ja turkkilaisten kirjailijoiden kanssa. Heid\u00e4n kotimaansa k\u00e4v\u00e4isiv\u00e4t sodan partaalla. Turkkilaish\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t lensiv\u00e4t Kreikan lipun alla purjehtivan laivan savupiippujen v\u00e4list\u00e4. Tulehtuneessa tilanteessa kirjailijoilla oli velvollisuus kuunnella toista osapuolta.
\nKyyti\u00e4 kylm\u00e4lle sodalle
\nVoisiko kirjailijoilla olla annettavaa nyky-Euroopalle, tilanteessa, jossa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n uuden varustelukierteen ja kylm\u00e4n sodan alkutahteja?
\nUseissa balttipuheenvuoroissa tulivat esiin Ven\u00e4j\u00e4n uusi aggressiivisuus ja nationalistinen uho. Painostus Viroa kohtaan on ollut rajua: kirjastojen varausj\u00e4rjestelmi\u00e4, pankkien verkkosivuja ja p\u00e4iv\u00e4lehti\u00e4 on saatu nettihy\u00f6kk\u00e4ilyll\u00e4 kumoon. FSB ei ole aina edes yritt\u00e4nyt peitell\u00e4 j\u00e4lki\u00e4\u00e4n.
\n– Baltian edustajien purkaukset ovat aiheuttaneet ahdistusta ven\u00e4l\u00e4isiss\u00e4. Mutta vaikka ilmassa on tulehtunutta, haavoittunutta henke\u00e4, en ole havainnut p\u00f6yt\u00e4kunnissa vihaa, Lehtinen arvioi.
\nPaikalla olevat pietarilaiset, kaliningradilaiset ja valkoven\u00e4l\u00e4iset vaikuttavat p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n avoimilta ja ironiantajuisilta. Siis kaikkea muuta kuin vannoutuneilta putinisteilta ja luka\u0161enkalaisilta. Ehk\u00e4 Suomen medialle tekisi hyv\u00e4\u00e4 kuulla vaihtoehtotaiteilijoiden viesti\u00e4. Ei haastatella 2010-luvun high tech \u2013panssarilaiva Pietari Suuren kapteenia tai Luoteisen sotilaspiirin komentajia.
\nFyysisesti useimpia kongressiedustajia p\u00e4\u00e4t\u00e4 pidempi Per Olov Enquist (s. 1934), entinen korkeushypp\u00e4\u00e4j\u00e4 muuten, on Ruotsin tunnetuimpia kirjailijoita. Mika Waltarin ja Jaan Krossin veroinen historiallisten romaanien kirjoittaja ei osallistumista ja aikalaiskeskusteluja kaihda.
\nEnquist liikkuu sulavasti muiden mukana lenkkareissa ja farkkupaidassa, osallistuu paneeleihin ja p\u00f6yt\u00e4keskusteluihin. H\u00e4nell\u00e4 on selv\u00e4 kanta uuteen vastakkainasetteluun.
\n– Neuvostokommunismin rikokset tulee selvitt\u00e4\u00e4, muuten ne j\u00e4\u00e4v\u00e4t i\u00e4ksi hankaamaan. Samalla pit\u00e4isi menn\u00e4 eteenp\u00e4in. Saksalaiset ovat vapautuneet Hitlerin varjosta. Ei ole oikein vy\u00f6rytt\u00e4\u00e4 kaikkia Stalinin tekoja nuorten ven\u00e4l\u00e4iskirjailijoiden niskaan.
\nTarkovskin maisemissa
\nEnquisti\u00e4 ei voi ainakaan syytt\u00e4\u00e4 l\u00e4hihistorian v\u00e4h\u00e4ttelyst\u00e4 ja Neuvostoliiton yliymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4. H\u00e4nen dokumenttiromaaninsa Legion\u00e4rerna(suom. Miehet ilman is\u00e4nmaata, WSOY 1969) k\u00e4sittelee yht\u00e4 Ruotsin historian arkaa pistett\u00e4.
\nTalvella 1944-45 Gotlantiin rantautui liki 45000 balttipakolaista. Siviilien, naisten ja lasten joukossa tuli 167 latvialaista SS Waffen \u2013sotilasta. Osalla oli musta menneisyys Liettuan natsimiehityksen ajoilta, osa oli 17-vuotiaita nuoria miehi\u00e4.
\nRuotsi kyyditti sotilaat Neuvosto-Latviaan. V\u00e4h\u00e4lt\u00e4 piti, ettei samoin k\u00e4ynyt my\u00f6s siviileille. Sodan j\u00e4lkeisiss\u00e4, sekavissa tunnelmissa hallitus oli suostua Stalinin vaatimukseen. Ruotsalaislehdist\u00f6n raivokas reaktio ja kansalaiskeskustelu estiv\u00e4t siviilien karkotuksen.
\nLegion\u00e4rerna ilmestyi vuonna 1968, kaksi viikkoa Prahan kev\u00e4\u00e4n tukahduttamisen j\u00e4lkeen. Kolkytjarisat-ik\u00e4inen, Vietnamin sodan ja suurvaltapolitiikan kriitikko Enquist
\nei ollut varustautunut myrskyyn.
\n– Kirja voitti Pohjoismaiden kirjallisuuspalkinnon, sit\u00e4 rakastettiin ja vihattiin. Osa balttipakolaisten yhteis\u00f6st\u00e4 irtisanoutui kirjasta.
\nEnquistia oli etuk\u00e4teen neuvottu kertomaan aikeistaan Neuvostoliiton viranomaisille. Muuten kirjanteko olisi voinut olla haastateltavien kannalta hengenvaarallista. Osa balttipakolaisista piti kirjailijaa petturina, quislingmaisena miehitt\u00e4j\u00e4n kanssa veljeilij\u00e4n\u00e4.
\n– Haastateltavani eiv\u00e4t voineet puhua t\u00e4ysin vapaasti, mikrofoneja ja seuraajia oli. Mutta kaikkien el\u00e4m\u00e4 oli pilalla, monet olivat viruneet vuosia leireill\u00e4. Heill\u00e4 ei ollut en\u00e4\u00e4 paljon menetett\u00e4v\u00e4\u00e4, Enquist muistelee.
\nPerjantain retkiohjelmaan kuuluivat balttipakolaisten rantautumispaikka, Katthammarsvikin rannat It\u00e4-Gotlannissa ja N\u00e4rsholmenin luonnonsuojelualue. Andrei Tarkovski ohjasi majakan, niemen, kalkkikivien ja hiekkadyynien maisemissa viimeiseksi j\u00e4\u00e4neen elokuvansa Uhrin !1986).
\nLos Angeles l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 kuin Helsinki
\nPuhuttiin Visbyss\u00e4 muustakin kuin l\u00e4himenneisyyden kipupisteist\u00e4. Huolenaihe tuntui olevan K\u00f6\u00f6penhaminasta Kaliningradiin yhteinen: pienten kielialueiden ja v\u00e4h\u00e4levikkisen kirjallisuuden uhanalaisuus. Markkina-arvot ja viihderummutus uhkaavat kirjastolaitosta ja kulttuurin julkista tukea. Neuvostototalitarismi on osin vaihtunut kapitalistiseen normatiivisuuteen. Erilaisuudelle ei l\u00f6ydy sijaa kummassakaan systeemiss\u00e4.
\nNorjalainen Tor Eystein \u00d8ver\u00e5s teki vuonna 2002 kulttuurihistoriallisen matkakirjan It\u00e4meren alueesta. H\u00e4nen mukaansa valtionrajat ja vuoret erottavat, alueen maat eiv\u00e4t ole j\u00e4rin kiinnostuneita toisistaan.
\n– Norjassa Hamsun on joka viikko mediassa, Ruotsissa Eyvind Johnson. Naapurien kansalliskirjailijoita ei tunneta. Jos hahmottaisimme kirjallisuutta It\u00e4meren kautta, meill\u00e4 ei olisi yhdeks\u00e4\u00e4 erillist\u00e4 kirjallisuutta. Kuuluisimme yhteen Dostojevskin Pietarin, Kantin K\u00f6nigsbergin ja Grassin Lyypekin kanssa.
\nMutta mink\u00e4s teet. Sit\u00e4, mit\u00e4 ei n\u00e4y mediassa, ei ole olemassa.
\n– Los Angeles on norjalaisnuorille l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 kuin Helsinki, \u00d8ver\u00e5s napauttaa.
\nTummat marjat, valkeat kukat
\nMy\u00f6s optimistisempia \u00e4\u00e4ni\u00e4 kuultiin. Nelikymppinen riikalaisprosaisti Nora Ikstena on innostunut Latvian naiskirjailijoiden ja novellikokoelmien esiinmarssista.
\n– Mieskirjailijoille on Latviassa perinteisesti sallittu alkoholismi, boheemiel\u00e4m\u00e4 ja neuroottisuus. Miehet taistelevat maailmaa vastaan, naisten kamppailut ovat sis\u00e4isi\u00e4: t\u00e4ytyy yhdist\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ja taide, lapset ja tuotanto, muusana ja miehen palvelijana olo.
\nLatvialaisen sananlaskun mukaan: mit\u00e4 tummempia marjat, sit\u00e4 vaaleampia kukat. Naiskirjailijat ovat tuoneet latvialaiseen kirjallisuuteen arjen kuvausta ja globalisaatioh\u00e4vi\u00e4jien el\u00e4m\u00e4\u00e4. Synkistelyyn ei ole sorruttu: mukana on per\u00e4\u00e4nantamattomuutta ja huumoria.
\nVisbyn henkeen tuntuu kuuluvan pullikointi ylett\u00f6m\u00e4n juhlallisia historiak\u00e4sityksi\u00e4 ja p\u00f6n\u00f6tyst\u00e4 vastaan. Viikinkien ja hansakauppiaiden kaupunkia on luonnehdittu keskiajan Manhattaniksi ja Long Islandiksi. Visbyn yliopiston eloisa folkloristiikan professori Ulf Palmenfelt muistuttaa Gotlannin 92 s\u00e4ilyneen kalkkikivikirkon taustasta. Kyr\u00e4ilev\u00e4t, rosvoretkill\u00e4 rikastuneet gotlantilaiset halusivat kotiseurakuntiensa torneista korkeamman kuin naapureilla.
\nHansakauppiaat eiv\u00e4t olleet v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 Euroopan yhdist\u00e4ji\u00e4, vaan oman aikansa mafiosoja. He olivat erikoistuneet pit\u00e4m\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n pois Euroopan kaupasta.
\nRahan ja vallan sijaan perjantaisena Visbyn iltap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 korostuvat ikuiset arvot. Vastaan k\u00e4velee Torsti Lehtinen, joka kertoo pit\u00e4neens\u00e4 edellisiltana herkistyneess\u00e4 tilassa joutsenille puheen el\u00e4m\u00e4n kauneudesta. Seuraavaksi istutaan Viron kirjailijaliiton uuden puheenjohtajan, Karl Martin Sinij\u00e4rven kanssa. H\u00e4n kummeksuu ruotsalaista oluen hintatasoa ja kaipailee yleiseurooppalaista Saku-standardia. Se m\u00e4\u00e4rittyisi Tallinnan keskustan mukaan.
\nEdellinen kokous oli 2005 Kaliningradissa, seuraava 2009 Pietarissa. N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, mink\u00e4 standardin mukaan silloin elet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rauhan ja raudan meri \u201dIt\u00e4meri, rauhan meri\u201d, hehkutetaan 1970-luvun laulussa. Ent\u00e4 nyt, kun \u00f6ljysatamia ja sotalaivoja vihit\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, putkia suunnitellaan, pronssisoturin paikasta v\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n ja entiset it\u00e4blokin maat jyr\u00e4siv\u00e4t Euroviisuissa. Kirjailija-lehti seurasi It\u00e4meren kirjailijatapaamista 16.-19.5. Gotlannissa. Wisby Strandin lavalla seisoo mustassa villapaidassa ja samettihousuissa Andrei Bitov (s. 1937). Prosaisti ja runoilija tunnetaan l\u00e4nness\u00e4 erityisesti kokeellisesta, intertekstuaalisesta … Continue reading Jani Saxell<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":97,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-105","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.balticwriterscouncil.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/105","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.balticwriterscouncil.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.balticwriterscouncil.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.balticwriterscouncil.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.balticwriterscouncil.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=105"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.balticwriterscouncil.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/105\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":110,"href":"https:\/\/www.balticwriterscouncil.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/105\/revisions\/110"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.balticwriterscouncil.info\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/97"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.balticwriterscouncil.info\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=105"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}